Aivo Kurkiainen huoltaa aivojaan

Aivo Kurkiainen pitää vielä muutaman päivän lepoa kovan materiaalituottamiserutistuksen jälkeen ja palaa sitten taas blogaamaan. Sillä aikaa muidenkin kannatta huoltaa aivoja Kurkiaisen ystävien loistavilla vinkeillä:

Aivojen Pikahuolto-opas

View more presentations from Reetta Koski.

Kirjavinkki: Pidä aivosi kunnossa

Nykyinen tietoyhteiskunta ja työelämä koettelevat aivojen kestävyyttä. Kun ennen oli keho kovilla, nyt ovat aivot.

Suomalaiselta tekijätiimiltä (Timo Erkinjuntti, Marja Hietanen, Miia Kivipelto, Timo Strandberg, Maarit Huovinen) ilmestyi syyskuussa aivojen hyvinvointia käsittelevä kirja: Pidä aivosi kunnossa.

Siinä missä amerikkainen Aivot - käyttäjän käsikirja esitteli aivoja insinöörimäisellä seonteolla tarjoten viihteellisen lukupaketin, suomalainen teos  keskittyy  kysymyksiin, miksi aivot kannattaa pitää kunnossa, mitä silloin saavutetaan ja miten aivot pysyvät terveinä ja vireinä. Erkinjuntti & kumppanit eivät keskity ainoastaan aivoihin vaan mm. haastavat lukijan tarkkailemaan verisuonten kuntoa jo keski-iässä ja muistuttavat, että elintaparemontin tekeminen kannattaa vielä myöhemminkin.

Kirjassa esitellään mm 8-kohtainen ohjelma Aivoterveydestä arkipäivää, jossa opastetaan kohta kohdalta, mistä aivot pitävät. Kirja esittelee myös muisti- ja unipolut, jotka johdattavat lukijaa läpi vuorokauden.

Kirjan muita sisältöjä ovat:

• Mistä aivot huolehtivat
• Aivot ja verenkierto
• Muisti ja muistisairaudet
• Työ ja aivot
• Ikääntyminen ja aivot
• Aivojen elintaparemontti
• Käytä aivojasi
• Liiku ja nuku riittävästi
• Toimi viisaasti ja tee testejä

Kirja ei varsinaisesti tarjoa kouluttajalle mitään erityisiä työkaluja, mutta on hyvä muistutus kaikille miten tärkeää on kiinnittää huomiota aivojen kunnossapitoon! Kirjan pääsanoma kiteytyykin: Use it or lose it! Aivojen hyvässä vireessä pitäminen on sijoitus tulevaisuuteen ja kunnossapito elinikäinen projekti !

Pidä aivosi kunnossa 2009

Erkinjuntti, Timo; Hietanen, Marja; Kivipelto, Miia; Strandberg, Timo & Huovinen, Maarit

ISBN: 978-951-0-28135-2. 256s

Peilineuronit taas asialla?

Toisen tekemistä katsomalla oppii - jos nukkuu pian esityksen jälkeen, uutisoi Ylen tiedeuutiset. Mekaanista liikettä edellyttävää taitoa voi oppia pelkästään katsomalla toisen tekemistä, mutta tällöin kannattaa lähteä nukkumaan nopeasti esittelyn jälkeen. Muuten unen oppimista vahvistava vaikutus jää saamatta, osoittaa Hollannissa tehty tutkimus. Vaikutuksen taustalla epäillään olevan tekemistä peilineuronien kanssa. Kun jatkossa koulutan jotakin käyttöliittymää, voisin haastaa koulutettavia jäljittelemään  komentopolut ennen vielä nukkumaanmenoa (vaikka kyseessä ei varsinaisesti ole mekaaninen liike).

Peilineuroneista saatavan tiedon hyödyntäminen oppimisessa, mutta mikä on peilineuroni (peilisolu)?

Peilineuronit ovat hermosoluja, jotka tulkitsevat muiden ihmisten liikkeitä, mutta myös mielialoja: raivoissaan hampaitaan kiristelevää henkilöä katsova rekisteröi tiedostamattaan yhteen purrut leukaperät ja saa siten fyysisen kosketuksen toisen mielentilaan, ts peilautuu. Niiden avulla ihminen oppii jäljittelemällä muita ja rekisteröi, mitä muut haluavat. Jos ihminen ojentaa nopeasti kätensä kohti vierustoveriaan, tämän on pääteltävä nopeasti, millaisia liikkeen suorittajan aikomukset ovat: aikooko tämä esimerkiksi lyödä vai kätellä? Aivoilta vie puoli sekuntia tulla tietoiseksi liikkeestä ja sen tarkoituksesta. Siinä ajassa nyrkki ehtii jo osua leukoihin. Peilineuronit aktivoituvat nopeammin. Niiltä kuluu vain 50 millisekuntia kymmenesosa tavallisten neuronien ajasta selvittää, mistä on kyse. Tieteen kuvalehti 

Suomessa tehdään tällä hetkellä mielenkiintoista tutkimusta peilineuroneista:

Lääkäri ja aivotutkija Riitta Hari löytänyt ihmisten aivoista peilausjärjestelmiä. Ikävä mieliala leviää, samoin hermostuminen tarttuu. Harin tutkimuksissa  koehenkilöt katsovat kipua kärsivää henkilöä, koehenkilöissä empaattiset henkilöt tuntevat vastaavasti kipua. Aikaisemmassa postauksessani epäilin spinning-ohjaajan innostuksen tarttuvan juuri peilineuronien avulla.

Professori Mikko Sams tutkii melkein luonnollisissa olosuhteissa peilineuronisysteemejä. Hän käyttää menetelmänä neurocinematiikkaa, jossa selvitetään elokuvan katselun vaikutuksia aivotoimintaan. (Lue Samsin tutkimusta koskeva tiedote Suomen Akatemian sivulta). Mikko paljastaa, että elokuvan katselun aikana aivojen eri osien toiminta myös synkronoituu. Esimerkiksi kasvokkaiskohtaamiset elokuvassa (Crash) herättävät samanlaisia reaktioita eri ihmisissä. Taustalla on ajatus siitä, että elokuvan katsominen saa ihmisten aivot toimimaan suurin piirtein samalla tavoin.

Itseäni kiinnostaisi päästä tutkimaan, kuinka paljon koulutettavien aivotoiminta synkroinisoituu koulutustilanteessa ja kuinka paljon aivotoimintaa voi ennalta käsikirjoittaa!

Tukeeko visuaalinen materiaali vain muistamista?

Osallistuin eilen naisyrittäjyysseminaariin, jonka ohjelmaan kuului 5 erilaista n. 40 minuutin pituista puheenvuoroa yrittäjyydestä. Toiset esiintyjät hyödynsivät videotykkiä, toiset keskittyivät  tarinoimaan vapaan assosiaation keinoin. Viidestä puheenvuorosta kaikki olivat omalla tavallaan onnistuneita. Nyt kun mietin mikä oli puheenvuorojen konkreettinen anti itselleni, niin pystyn muistamaan parhaiten teesit, joita tukivat kuvia ja tekstiä sisältäneet diat.

Päivän parasta antia oli mm. SIS. Delin sisarusten dioihin tukeutuva näkökulma yrittäjyyteen. Kuvitetut tarinat kiteytyivät vielä numeroituun listaukseen matkanvarrella opitusta:

Koskettavimman ja vaikuttavimman puheenvuoron piti finanssialan konsultti, mutten osaa sanoa miten ja miksi nimenomaan tuo puheevuoro kosketti: Sisältö ei tarjonnut mitään uutta, enkä saanut puheesta irti mitään konkreettista itselleni. Epäilen kuitenkin, että tarina vaikuttaa asenteisiini pidemmällä aikajänteellä.

Koulutuksen vaikuttavuusmittaukset ovat siitä ongelmallisia, että niissä keskitytään usein siihen, mitä pystytään toistamaan jälkeenpäin. Tärkeämpää olisi mitata sitä, mitä aidosti opittu siirtyy työelämävalmiudeksi ja miten asenteet muuttuvat.

TKK:n kognitiivisen teknologian professori Mikko Sams kirjoittaa, että kuuntelutilanteessa, jossa mukana ei ole visuaalista tukea, joudutaan käyttämään muistia enemmän hyödyksi. Tästä syystä on hyvä kuunnella radiota ja lukea kirjallisuutta, sillä näissä tilanteissa joutuu jatkuvasti työstämään ja hyödyntämään tietoa siitä, mitä tilanteen tulkinnan kannalta tärkeää aivoissa on jo olemassa.

KUUNTELE Samsin _videoleike_ Ylen Mediakompanssista

uusi osoite: www.taitavakouluttaja.com

Koska blogini osoite http://taitavaksi.blogspot.com/ on ollut vaikea muistaa ulkoa tai kirjoittaa paperille, otin blogini rinnakkaisosoitteeksi www.taitavakouluttaja.com

Entinen blogspot-osoite sekä rss-syötteet toimivat edelleen normaalisti.

Tässä välissä on myös hyvä kiittää kaikkia blogini lukijoita ja etenkin kommentoijia.

Reetta & Aivo Kurkiainen

--
Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

tai


Blogilistassa.

Kirja-arvio: Aivot - Käyttäjän käsikirja

Työpaikoillamme on matkalaskujärjestelmien, kopiokoneiden ja laatujärjestelmien käsikirjoja. Jos työntekijät ovat todella työnantajan tärkein ja arvokkain voimavara, kuten niin usein juhlapuheissa esitetään, niin eikö työpaikalle pitäisi hankkia myös aivojen käsikirja?

Aivot - käyttäjän käsikirja

Käsikirja on helppolukuinen ja viihtelliinen tietopaketti aivoista. Se on sopivasti tieteellinen ja käsittelee aihetta ilahduttavan monitieteisesti biologisen, psykologisen ja ravitsemuksellisen tiedon kautta. Kirjassa ei kuitenkaan käsitellä neurotieteellisellä tarkkuudella aivoja ja monet mutkat on vedetty suoriksi. Kirjan sisältöjä ovat mm. harhakäsitykset, mielihyvä, stressi, rakkaus, uni, ruoka ja vanheneminen. Käytännön ohjeistuksesta esimerkkinä muistitekniikat ja ruokavinkit sekä esittelyt tavallisimmista päättelyvirheistä ja ohjeet niiden kitkemiseen. Erilaiset optiset illuusiot ja muut aivoja hämäävät harhat vastaavat puolestaan viihteestä.

Viihteellisenä lukemisena kirja sopii lähes kenelle tahansa. Kouluttajalle se tarjoaa perusymmärrystä aivojen toiminnasta: muistuksia, ettei kognitiivista kuormaa saa kasvataa liian suureksi tai millaisiin päättelyvirheisiin aivot sortuvat. Kirja tarjoaa havainnointiin liittyviä vinkkejä, jotka on hyvä ottaa huomioon oppimateriaalia suunniteltaessa. Sen lisäksi, että kouluttaja pystyy ohjaamaan koulutettavien huomion oleellisiin seikkoihin pitää tuottaa myös muistijälkiä. Eri muistityypit esitellään yleisellä tasolla ja asioiden muistiin säilömiseen tarjotaan erilaisia vinkkejä. Kirjassa on myös lyhyt osio paremman oppimisen tekniikoista.

Aivot – käyttäjän käsikirja Matthew MacDonald ISBN: 978-951-0-35535-0 278 sivua Kustantaja: WSOYpro Oy/Docendo-tuotteet

Käsikirja on jenkkityyliin melko insinöörimäinen - Sopii Aivo Kurkiaiselle!

Jaa oma aivojen huoltovinkkisi joko blogin kommenttialueella tai Facebookissa -  osallistut  käsikirjan arvontaan.

Onko värillä väliä?

Aivo Kurkiainen ja Aino Mieli pohtivat Facebookissa tällä viikolla minkä värisiksi seinät tulisi maalata tehostaakseen kognitiivista suoritusta.

Värien avulla voidaan vaikuttaa ihmisten tiedostamattomaan ajatteluun. Mainostajat teettävät jatkuvasti psykologisia tutkimuksia värien vaikutuksesta ihmisten tunteisiin ja havainnointikykyyn. Näin pyritään herättämään sellaisia tunteita ja muistikuvia, jotka saavat meidät haluamaan mainosten esittelemiä tuotteita.

Väreihin sisältyvät symboliset ja assosiatiiviset merkitykset voivat tuoda viesteihin uusia piirteitä. Opettelimme ala-asteella lukemaan nuotteja niin, että väritimme ne värikynällä aina tietyn värisiksi. Kun soitan nykyisin huilua niin d-viivalla olevat nuotit koodautuvat yhä aivoissani vihreiksi, e-nuotit sinisiksi, g-nuotit punaisiksi jne. Saksaa opiskellessani kävin sanalistoja värikoodasin sanat huomiotusseilla: maskuliini-der, feminiini-die, neutri-das. Peruskoulussa myös opimme, että punainen ilmoittaa vastauksen perinteisesti olevan väärin. Vihreä sen sijaan aktivoi aivojen mielihyväkeskuksessa pikavoiton.

Vielä nykyisinkin saksan kielen neutri-sana  tai d-ote huilusta tuntuu palkitsevammalta kuin g-ote tai die -sijamuotoinen sana. Värien avulla voidaan esim. kiinnittää käyttäjän huomio johonkin tiettyyn asiaan, auttaa tunnistamaan, jäsentämään ja muistamaan asioita sekä lisätä oppimateriaalin miellyttävyyttä. Oppimateriaaleissa värin valinta lisää  tehokkuutta, tai väärin valittu väri voi vaikuttaa päinvastaisesti

Ei ole olemassa oikeita tai vääriä värejä. Väreillä on myönteinen tai kielteinen vaikutus sen mukaan, millaisissa yhteyksissä niitä käytetään ja kuinka  ihminen niitä kokemuksensa perusteella tulkitsee.

Subjektiivisten tulkintojen lisäksi, väreillä on aina myös kulttuurisia merkityksiä. Ei kai ole sattumaa, että puolustusvoimien ja useiden lakitoimistojen väri on harmaa.  

Värillä on väliä

View more documents from Reetta Koski.

Pidän mustaa vahvana suojavärinä ja huomaan, etten koulutuspäivinä mielelläni kouluttaessani pukeudu mustaan. Pukeutumisesta blogasin aikaisemmin ja tähän teemaan liittyen löysin nyt Kaisa Virtasen diaesityksen. Huomaan usein pukeutuvani koulutustilanteissa ruskeaan. Virtasen mukaan se onkin sopii tilanteisiin, joissa pitää saada ihmiset avautumaan ja puhumaan.

Diaesitys asettaa värivalinoille erityisiä haasteita. Ehkäpä esitysgrafiikoista kirjan julkaissut  Outi blogaa meille jotain esitysteknisistä värivalinnoista :-).

Reetta <3 PowerPoint

Katleenan blogissa ilmestyi tällä viikolla mainio postaussarja ”Viisi syytä jättää datatykki kotiin”. Koska konsultti esittää hyviä argumentteja datatykkiä vastaan, otan itse yksipuoleisen näkökulman datatykin puolesta!

Pitääkö huonoista  esityksistä syyttää  datatykkiä ja dioja?  Uskon, että syy huonoon esitykseen puhujassa  itsessään ja puhe ei toimisi senkään vertaa, jos diat jättäisi kokonaan pois.

Myönnän, että maailma on täynnä surkeita diaesityksiä ja Suomessa on sosiaalisesti hyväksyttävää ja kannustettavaa mollata PowerPointia, kuten Microsoftia yleensäkin. Paljastan teille kuitenkin salaisuuden, jota häpeän ympärillä vallitsevan kulttuurin vuoksi: Minulla on intohimoinen suhde PowerPointiin ja sen piirtotyökaluihin! Aivo Kurkiainen on 100% piirretty PowerPointin työkaluilla (kuvapankin kuvien muokkauksia  myöten). En koskaan käytä valmiita malleja tai kalvopohjia vaan aloitan aina tyhjästä. Bullet-listoja käytän äärimmäisen harvoin.

Kyse onkin siitä, mitä datatykillä näyttää!

Yksi muistaa parhaiten mitä on kuullut, toinen mitä on nähnyt, kolmas mitä on kirjoittanut. Näköaisti on hallitsevin ja useat oppimisen piirissä tehdyt tutkimukset todistavat, että ihminen muistaa paremmin mitä on nähnyt kuin kuullut. Keskittymiseni herpaantuu, mikäli en saa jotain mielekästä katseltavaa. Joskus tuijotan puhujaa ja huomaan tämän vaivautuvan. Kun katselen seinille, oma sisäinen radioni kytkeytyy päälle ja unohdan kuunnella, vaikka asia olisikin mielenkiintoinen. Kun (se-kirottu) bullet-lista puuttuu, teen sen itse puhujan napeista.. Itse en pidä tuhruisista ja epäselvistä fläpeistä, vaikka ne ovatkin oiva havainnointiväline juonellisuutensa ansiosta.

Tosi asia vain on, että vain harva meistä on luonnostaan vaikuttava esiintyjä ja  puhuttelevassa  TED-esityksessä on niukalta havainnointiaineistoa käytössä.  Taitavaan koulutusviestinnän perusta on retorisissa taidoissa, kuten rytmityksessä, äänenkäytössä, elekieliessä ja dialogin kannattamisessa ja vaikka kehittyisin näissä loistavaksi, niin silti halua tarjota jotain vielä enemmän!

Muistin tukena saa ja tulee käyttää apukeinoja!  

Aika paljon vaadittu, että kouluttajan tulisi muistaa tavoitteiden mukainen pedagoginen juoni ulkoa. Kognitiivista kuormaa saa ja pitää jakaa teknologian ja biologian välille. Esitys ei tietenkään saa kokonaan tukeutua dioihin.  Haluan antaa vaikutelman, että olen todella käynyt asiaa läpi kohderyhmän kannalta. Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka on ihastuttava ja vaikuttava puhuja. Hänen diansa ovat klassisen hellyyttäviä ClipArt-kuvineen ja Comic Sans-fontteineen, eivätkä yllä ihan esitysgrafiikoistaan tunnetun Presentation Zenin tasolle. Silti Kirstin materiaali luo oman muistiedustuksensa hyvästä esityksestä!

Tällä viikolla samasta aiheesta ovat bloganneet myös:
Anne Rongas: Kelmukelmit kellistävät kiinnostuksen
Tarmo Toikkanen: Visuaalisuuden merkitys esityksen pitämisessä
Tuija Aalto: Esiintyjältä vaaditaan vuorovaikutteisempaa otetta kuin koskaan
Kirjavinkki: Vaikuta visuaalisesti - laadi selkeä esitys (Outi Lammi)
Katso myös: Mitä uutta tuo Microsoft Office PowerPoint 2010

Postausksen tueksi laadin pienen PowerPoint-sikermän (katso "full"-tilassa):

View more documents from Reetta Koski.

Blog Action Day: Ilmastomuutos

Tänään on Blog Action Day, joka toteutetaan vuosittain 15. lokakuuta. Ideana on, että bloggaajat ympäri maailmaa käsittelevät samaa aihetta omasta näkökulmastaan. Tällä tavoin tuodaan esille tärkeistä teemoja. Tänä vuonna aiheena siis ilmastonmuutos

Otan kantaa ilmastomuutoksen torjumiseen kouluttajan näkökulmasta kahden pointin kautta:

1) Matkustamisen kuormittavuus
2) Koulutusmateriaalien printtaaminen

1) Vähennä matkustamista!
Tehosta koulutusta sulautuvaksi kokonaisuudeksi, jossa vain oleellinen asiat koulutetaan paikan päällä.
Alla esimerkki, jonka suunnittelin erään yrityksen uuden käyttöjärjestelmän koulutukseen. Koulutukseen sisältyi ainoastaan kolme lähipäivää.

2) Älä printtaa materiaalia!

Todellisuudessa vain harva palaa koulutusmateriaaleihin koulutuksen jälkeen. Erään yrityksen sisäisen tutkimuksen mukaan vain 15% katsoi materiaaleja koulutuspäivien jälkeen. Printatulla materiaalilla on kuitenkin joillekin oppijoille tärkeä väline oppimisen edistämisessä:  sama asia katsotaan kahdesta paikasta, jolloin muistijälki vahvistuu. Printattuun materiaaliin tehdään omakohtaisettuja muistiinpanoja ym merkintöjä. Sama ilmiö pätee kauppalistojen kirjoittamiseen: riittää, että ryhmittelet ja työstät listan, vaikket sitä enää kaupassa tarvitsisikaan.

Julkaise materiaalisi verkossa ja käytä deegopalvelua muistiinpanojen jakamiseen. Esittely uudesta suosikkisovelluksestani:

-

Taitavaksi oppijaksi

Osallistuin viime viikolla Patentti- ja rekisterihallituksen tietoiskutyyppiseen yleisöluentoon tavaramerkeistä, joissa lakimiehet esittelivät tuotemerkin hakuprosessia ja siihen liittyviä seikkoja. Hienoa, että tällaisiä tilaisuuksia järjestetään, eikä kaikkea tietoa tarvitse aina kaivaa yksistään.

Tarvitsin tietoa tavaramerkeistä ja olen aidosti kiinnostunut aiheesta, mutta silti huomasin tekeväni luennon aikana kaikkea muuta (tekemättömien asioiden listaamista, meilien tarkastamista, piipahdus Facebookissa..) kuin kuuntelevani alan parhaiden asiantuntijoiden kullanarvoisia vinkkejä. Oma päänsisäinen radiokanavani kytkeytyy liian helposti päälle monotonisesta monologista.

Ihminen jaksaa kuunnella keskimäärin seitsemän minuuttia puhetta kerrallaan.

Unitutkijoiden mukaan ihminen nukahtaa keskimäärin seitsemässä minuutissa.

Opetusviestintä on aina kaksisuuntaista: kouluttajan tehtävä on esittää viesti mielenkiintoisesti ja ymmärrettävästi, mutta myös kuulijalla on oma vastuu ottaa aktiivisen oppijan rooli.

Kun kouluttaja on mielestäsi tylsä- tee hänestä itse loistava. Opettele taitavaksi oppijaksi.

Näin minä toimin, kun oma huomioni ei pysy puhujan esittämässä asiassa:

1. Peilaa: Toistan jokaisen lauseen mielessäni hiukan eri tavalla
   Luennoija: "Rekisteröinti on voimassa 10 vuotta rekisteröintipäivästä, voimassaoloa voidaan jatkaa uudistamalla 10 vuodeksi kerrallaan"
   Omassa päässä: "Rekisteröinti raukeaa 10 vuoden päästä rekisteröintipäivästä, joilloin sen voi uudistaa taas 10 vuodeksi eteenpäin."
   
   
2. Sijoita itsesi tarinaan: jokainen meistä on loputtoman kiinnostunut itsestään:
   Kun ensi viikolla haen itselleni Ideapakka-merkkiä, niin aion varmistaa erilaisista tietokannoista ettei hakemani merkki ole sekoitettavissa aikaisemmin haettuihin, rekisteröityihin tai vakiinnutettuihin oikeuksiin, esimerkiksi..
   
   
3. Kyseenalaista jokainen lause: tee vastaväite ja kysy miksi, kuka, miten
   Saadaanko rekisteröinnillä yksinoikeus tavaramerkkiin? Miksi rekisteröinnillä saadaan yksinoikeus tavaramerkkiin? Miten niin rekisteröinti takaa yksinoikeuden tuotemerkkiin?
   
   
4. Piirrä käsitekartta, vuokaavio tai vaikka (pila)kuva: Luokittele käsitteitä ja aseta ne hierarkiseen malliisi.
   
   
5. Kirjoita kirje aiheesta: mieti kuka voisi olla aidosti kiinnostunut kirjeestä.
   Tiesitkös muuten, että tavaramerkin yksinoikeus ei olekaan ’kaiken kattava’, vaan määräytyy haetun tavara- ja palveluluettelon mukaan, esimerkiksi...
   
   
6. Sijoita asiat prosessimaisesti tilaan: Aloita ovesta ja kulje huone ympäri
   
7. Pelaa bingoa: Yritä arvata puhujan käyttämiä käsitteitä ja tee niistä itsellesi bingoalusta.
8. Kuvittele puhuja alasti!